Kuvasaldoa

Ohangla Drums

Musiikin laitoksen matinea, jossa esiinnyttiin Siirin kanssa

Djempejamit rummuntekijän workshopissa

Koulukavereita

Loput kuvat kauniista paikasta nimeltään Fourteen Falls

Pitkästä aikaa!!

Netti on ollut poikki melkein joka päivä täällä, joten en ole päässyt bloggaamaan pitkään aikaan. Mutta nyt vihdoin ja viimeinn netti toimii, ainakin hetken aikaa!

Koulu on alkanut vihdoinkin toden teolla ja tekemistä riittää aamusta iltaan. Päivät täyttyvät soittotunneista, tanssitunneista ja luennoista. Illalla vietetään aikaa kavereiden kanssa, lauletaan kuorossa, musisoidaan omaksi iloksi tai hengaillaan omassa huoneessa leffaa katsoen. 

Viimeiset pari viikkoa on ollut aivan huippuja! Ollaan päästy hyvin alkuun orutun ja ohanglan opiskelussa ja ollaan saatu paljon kehuja siitä, että ollaan tosi nopeita oppijoita. Ohangla rumputuntien jälkeen olen aina niin innoissani oppimastani, että voisin lähteä lentoon. Ohangla rytmit ovat todella haastavia, mutta se tunne kun saa pitkän sekvenssin onnistumaan, on aivan mahtava. Tanssitunnit ovat myös mahtavia! Tosin afrikkarytmien sisäistäminen ja niiden saaminen vartaloon vie kyllä aikansa. Paikallisilta liikkeet tulevat niin luonnostaan, kun he tuntevat rytmit ja liikkeet ennestään. Mutta me harjoitellaan aina innoissamme koulun pihalla kavereiden kanssa, että seuraavalla tunnilla ollaan kartalla. Luennot ovat myös mielenkiintoisia ja tykkään erityisesti siitä, että oppilaat ottavat aktiivisesti osaa tunneilla. Luennoitsijan ja oppilaiden välillä on hyvä yhteys ja asioista keskustellaan rakentavasti. Se on mielestäni paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pelkkä kuunteleminen.

Vapaa-ajalla ja viikonloppuina ollaan käyty katselemassa nähtävyyksiä ja opeteltu uusia asioita Nairobista. Toissa viikonloppuna vierailtiin Elephant Orphanagessa (elefanttien orpokoti) ja Giraffe Centerissä (Kirahvikeskus). Paljon vapaa-aikaa on mennyt myös kuoroharjoituksiin, koska kuoro valmistautuu isoon festivaaliin nimeltä Classical Fusion. Festivaali on ensi viikonloppuna ja esiinnymme siellä 200 henkisen kuoron ja sinfoniaorkesterin kanssa. Harjoitukset ovat olleet huikeita ja uskon, että konsertista tulee mahtava kokemus.

Mitä kauemmin täällä olen, sitä enemmän rakastun tähän paikkaan. Kun oppii tuntemaan ihmisiä ja ympäristöä ja asiat normalisoituu, alkaa tuntua jo kodilta. Siltä, että mun koti on nyt täällä. Ystävät alkavat tuntua tärkeiltä ja heidän kanssaan voi jakaa asioita. Mutta silti on kova ikävä kaikkia rakkaita Suomessa <3

Lisään tuota pikaa kuvia viimeiseltä parilta viikolta!!

Orutu ja Ohangla Drums

Viikko on vierähtänyt taas nopeasti! Viikonloppu oli mitä ihanin. Lauantaina kävimme Nairobissa mahtavassa konsertissa kuoron kanssa. Konsertti oli järjestetty yhdessä brittiläisten huippumuusikoiden ja paikallisten muusikoiden kanssa. Soittajat olivat taitavia ja osa huippuvirtuooseja. Lauantaina pääsimme vierailemaan Nairobissa neljä vuotta asuneen suomalaisperheen luona. Kahden viikon kampuselämän jälkeen pehmeä sänky, muhkea peitto, lämmin vesi ja aamukahvi tuntuivat luksukselta. Olimme kuin paratiisissa. Olemme niin kiitollisia Rönkön perheelle, että sanat eivät riitä kuvaamaan. Täällä oppii arvostamaan uudella tavalla asioita, jotka kotona Suomessa ovat niin arkipäiväisiä.

 Koulu ei ole vieläkään varsinaisesti alkanut, mutta olemme hoitaneet paljon kouluun liittyviä asioita. Täällä perusasioiden hoitamiseen voi mennä monta päivää, kun yksi paperi kiertää toimistosta toimistoon allekirjoitettavaksi ja aina puuttuu jostain joku merkintä tai allekirjoitus.  Olemme kuitenkin olleet kärsivällisiä ja alkaneet jo tottua tähän elämänmenoon. Eilen saimme vihdoin valita ja tietää kurssit, joita aiomme täällä suorittaa ja odotamme innolla ja mielenkiinnolla kurssien alkamista. Kursseja on yhteensä viisi ja ovat seuraavanlaisia: Johdatus kenialaiseen lauluun ja tanssiin, kenialaisen musiikin historia, instrumentaalinen ja vokaalinen ohjaus, uskonnollinen ja traditionaalinen musiikki ja afrikkalaisen musiikin teoria. Teemme myös tutkinnot kahdesta kenialaisesta omavalintaisesta instrumentista. Minun valintani ovat viulun tapainen jousella soitettava Orutu ja Ohangala Drums, joka on tikuilla soitettava kuuden rummun setti. Lisäksi saamme opetusta Marimban ja Djemben soitossa. Lähes kaikkiin kursseihin kuuluu käytännöllinen puoli, joka sisältää laulua ja tanssia. Kaiken tämän lisäksi laulamme aiemmin kertomassani Kenyatta University kuorossa, joka harjoittelee kolme kertaa viikossa. Uskon, että meillä ei tule ainakaan tekeminen loppumaan kesken! Tänään kävimme rumpuopettajamme kanssa paikallisen rummuntekijän luona, joka valmistaa meille ikiomat djembe- rummut. Saimme itse valita värin, koristelut ja rumpuihin tulee myös nimi kaiverrukset. En malta odottaa, että pääsen rummuttelemaan ikiomaa djempeä!!

Olen viihtynyt täällä todella hyvin, mutta välillä iskee kova koti-ikävä. Kun on päivät ympäriinsä sosialisoinut puolituttujen kanssa englanniksi ja keskittynyt uusiin asioihin, illalla meinaa iskeä kaipuu kotiin. Kaipuu sinne missä kaikki on normaalia ja rakkaat ihmiset ympärillä. Onneksi olemme täällä Siirin kanssa kahdestaan ja voimme jakaa tuntemuksia ja ajatuksia. Toiselle puhuminen helpottaa hurjasti ja hetken kuluttua onkin jo parempi mieli. Yhdessä jaamme täällä ilot ja surut, kyyneleet ja nauruhepulikohtaukset J

 Alla on kuvia Nairobi National Parkista eli Kansallispuistosta, jossa kävimme perjantaina ihastelemassa eläimiä.

Kwaheri! (Näkemiin)

Sasa!! Fit fit!!

Toinen viiko meneillään Keniassa takana ja fiilis on mitä mainioin. Ollaan tutustuttu moniin ihaniin ihmisiin ja ollaan aivan ymmällämme kaikkien ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Keniassa on tapana kutsua vieraat heti kotiin kylään ja kutsuja satelee sieltä täältä. Voisiko olo olla enempää tervetullut!

Perjantaina tutustuimme muutamaan opiskelijaan, jotka järjestivät pientä matineaa illaksi. He halusivat ehdottomasti kuulla suomalaista musiikkia, joten pääsimme heti esiintymään matineaan.  Innostuneena harjoittelimme muutaman suomalaisen kansanmusiikkikipaleen ja esitimme ne duona matineassa.  Kappaleina olivat ”Vanha kulta” Suo nimiseltä yhtyeeltä ja ”Minun kultani kaunis on”. Matineassa oli vain n.15 ihmistä, mutta tunnelma oli sanoinkuvaamaton. Tuntui kuin kaikki olisivat yhtä perhettä ja meidät otettiin vastaan niin kuin kuuluisimme sinne. Välillä kaikki lauloivat yhdessä ja nostivat käsiään ilmaan. Oli ihana saada kiitosta suomalaisesta musiikista ja esiintymisemme ei varmasti jää ainoaksi. Matineassa esiintyi myös kaverimme Sylvester, jonka ääni on yksi kauneimmista miesäänistä mitä olen koskaan kuullut. Hän lauloi mm. kenialaisen traditionaalisen laulun, jonka aikana tuntui kuin olisi ollut taivaassa! Sylvesterin ääntä voisi kuunnella loputtomiin.

Lauantaina kokeilimme ensimmäistä kertaa matatua, jolla matkustimme kaverimme luokse Kahawaan. Matatu on kenialainen julkinen kulkuneuvo, joka on useimmiten pakettiauto, jossa on ikkunat ja kuskin lisäksi 12 paikkaa. Ihmiset istuvat kyydissä kuin sillit purkissa, afrikkalainen musiikki soi täysillä ja kyyti on mutkikasta ja möykkyistä. Matatut kulkevat oikeastaan minne vaan, mutta niiden käyttäminen vaatii hetken harjoittelua.  Pysäkit eivät nimittäin ole merkattuja vaan täytyy tietää tarkalleen, missä matatut pysähtyvät. Ensimmäinen matatukyyti oli aika järkyttävä, sillä afrikan liikenne on kaoottista. Ihmiset ja autot poukkoilevat sinne tänne ja auton tööttiääni kaikuu kaikkialla ilmassa. Seuraavalla kerralla kyyti tuntui jo paremmalta ja pian osaammekin kulkea matatuilla ihan kahdestaan. Kyydissä ei auta kun laittaa kädet ristiin ja luottaa kuskin ajotaitoihin.

Sunnuntaina pääsimme osallistumaan kenialaiseen Jumalanpalvelukseen, jossa musiikki soi ja ihmiset tanssivat ja lauloivat sydämensä kyllyydestä. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ja meidät kutsuttiin heti laulamaan kirkon kuoron kanssa lavalle. Jumalanpalveluksen jälkeen kaverimme veivät meidät Nairobin keskustaan, jossa liikenne oli yhtä kaoottista kuin muuallakin ja ihmisiä vilisi ympäriinsä. Olemme kuulleet hurjia tarinoita, kuinka ihmisiä on ryöstetty Nairobissa ja siellä liikkuminen ei ole turvallista. Kolmen paikallisen pojan kanssa olo oli kuitenkin turvattu ja he pitivät meistä hyvää huolta, eivätkä päästäneet näkyvistä hetkeksikään. Nairobin ympäristö oli täynnä vastakohtaisuuksia. Tien toisella puolella saattaa olla rähjäisiä hökkeleitä ja toisella puolella kohoaa upouusi Hilton hotelli. Ympäristöön tottuminen vie aikaa ja voi mennä hetki ennen kuin uskaltaudumme Nairobiin kahdestaan. Parhaita paloja Nairobissa ovat lukemattomat kojut ja torit, jotka ovat pursuavat upeita afrikkalaisia koruja ja käsitöitä.

Aloitimme laulamaan Kenyatta University choir kuorossa. Kuoro on todella taitava ja ohjelmistossa heillä on paljon afrikkalaista musiikkia, tanssia sekä klassista musiikkia. Kuoron esiintyminen on uskomattoman energistä ja aurinkoista enkä malta odottaa, että pääsemme heidän kanssaan lavalle. Tiistaina lähdimme kuoron mukana Rift Valleyhin, missä kuoro esiintyi Kenian presidentille. Rift Valley on n 3 tunnin ajomatkan päässä Nairobista ja matkalla näimme upeaa luontoa sekä seeproja ja apinoita. Reissu oli naurua, meteliä ja energiaa täynnä ja tutustuimme moniin ihaniin ihmisiin.

"Every visitor is a blessing!"

Syyskuu on pyörähtänyt käyntiin ja täällä ilma sen kun lämpenee. Tähän asti mittari on näyttänyt n. +22 astetta, taivas on ollut pilvinen ja pieniä sadekuuroja on ajoittain tullut. Paikallisten mukaan sää on ollut erittäin kylmä ja moni on pukeutunut villapaitaan ja pitkiin housuihin. Tämä suomalaiskaksikko sen sijaan luottaa mekkoihin ja sandaaleihin. +22 lämmittää tarpeeksi kylmään tottunutta suomalaisihoa! Tänään aurinko porotti jo täydeltä terältä ja tästä eteenpäin sään pitäisi lämmetä joulukuuhun mennessä hurjiin hellelukemiin.

Viimeiset pari päivää me ollaan vietetty erittäin rennosti. Keskiviikkona täällä oli kansallinen vapaapäivä muslimien paaston loppumisen vuoksi. Kristityt haluavat kunnioittaa muslimien juhlapyhiä, niin kuin muslimitkin kristittyjen juhlia, kuten joulua. Keskiviikkona kampuksella oli erittäin hiljaista ja meidän päivä kului kirjoja lueskellessa ja ulkona käyskennellessä. Torstai meni myös lepäillessä. Siirillä alkoi nimittäin keskiviikkoyönä se kauhulla odotettu kaamea vatsatauti ja seuraava päivä meni siitä toipuessa. Onneksi meillä on mukana hyvät lääkkeet Suomesta ja antibiootti alkoi tehota nopeasti. Minä lueskelin päivän auringonpaisteessa ja otin rennosti.

Viikonloppusuunnitelmissa on ensimmäinen käynti Nairobin keskustassa opiskelukaverimme Moseksen opastamana. Pääsemme mahdollisesti osallistumaan myös kenialaisiin häihin, joissa Moses johtaa siellä esiintyvää kuoroa. Sitäpä jäämme odottamaan innolla!

Tässä hieman kuvia yliopiston ympäristöstä (klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana):
1.USAMBARA HOSTEL on naisten asuntola, jossa meillä on oma kahden hengen huone. Usambarassa on 12 huonetta, joissa useimmissa asuu 3-4 naista. Vessat ja suihkutilat ovat yhteiset. Me ollaan hankittu huoneeseen tärkeitä tarpeellisia tavaroita, kuten pesuvateja, pesuaineita, muutamia astioita ja vedenkeitin lämmintä vettä varten. Usambaran naiset ovat olleet meille ihania ja ystävällisiä. Ollaan jouduttu kyselemään kaikenlaista, koska täällä on niin erilainen tapa elää arkea. Toissailtana vesi oli poikki monta tuntia ja olimme aivan hämillämme, koska emme päässeet iltapesulle. Muutama ihana nainen huomasi meidän hämmennyksen ja tarjoutui hakemaan meille vettä läheisestä vesitankista. Tuntuu, että täällä kaikki auttavat toisiaan. Kiitokseksi veimme heille suomalaista lakritsia.

2.3.ja 4. KM MARKET on Kenyatta Universityn vieressä sijaitseva tori, jonne voi päiväsaikaan mennä turvallisesti ostoksille. Myynnissä on kaikenlaista tavaraa ja ruokaa. Hedelmiä ja kasviksia olemme käyneet ostamassa jo monta kertaa vakiomyyjältämme, jota kutsumme fruitmamaksi. Hedelmät ovat naurettavan halpoja Suomen hintoihin tottuneelle. Hedelmät täytyy kuitenkin huolellisesti desinfioida ja puhdistaa ennen syömistä. KM torilla kaikki ovat ystävällisiä ja palvelualttiita, koska olemme heille potentiaalisia asiakkaita. Eräs korumyyjä sanoikin meille viisaasti näin: ”Ooh visitors! You know what girls? Every visitor is a blessing!”. Täällä on myös paljon länsimaisille tuttuja supermarketteja, joista saa lähes kaikkea mitä vain voi kuvitella tarvitsevansa. Km marketilla shoppailu on kuitenkin supermarketteihin tottuneelle jotenkin kiehtovampaa :)

5. PÄIVITTÄINEN RUOKAVALIO on muodostunut meille aika yksinkertaiseksi. Aamupalaksi syömme huoneessa leipää avokadon kera ja hedelmiä tai nappaamme jostain kioskista meatpieta (lihapasteija) ja kahvia. Lounaalla käymme ”Messissä” eli opiskelijoiden ruokalassa, jossa on päivittäin tarjolla ugalia(maissipuuro), lihaa, Ndengua(hernekastiketta), papuja ja chapatia(letun tapaista). Ruoka messissä maksaa vaivaiset 20 centtiä, mutta maku onkin sen mukainen. Täytyy kyllä myöntää, että lounashetket messissä eivät ole muodostuneet mun lempihetkiksi, sillä ruoka ei ole kovinkaan herkullista. Yritän kuitenkin parhaani mukaan syödä sitä, enkä kyllä valita. Maha tulee täyteen ja se on tärkeintä. Iltapäivällä saatamme hakea student centerin kioskista 1/8 kanaa ja nauttia sen hedelmien ja kasviksien kera.