lauantai 22. lokakuuta 2011

Johanna ja Siiri seikkailee

Terveiset Kisumusta!

Päätimme lähteä Siirin kanssa hieman seikkailemaan ja tutkimaan ympäristöä. Päämääränä meillä oli kaupunki nimeltä Kisumu.Torstaiaamuna lähdimme reput selässä kohti Nairobin keskustaa ja bussiasemaa. Meillä ei ollut aivan tarkkaa tietoa bussiaseman sijainnista, mutta pienen etsinnän jälkeen löysimme perille. Bussin oli määrä lähteä klo9 ja matkan piti kestää n. 5 tuntia. Kenialaiseen tapaan bussi lähti  kaksi tuntia myöhässä ja matka kesti....8 tuntia! Voin sanoa, että matka oli tuskainen. Bussi oli vanha ja rämä käynnistysvaikeuksilla varustettuna. Sillä sitten mentiin möykkyisiä teitä pitkin välilllä peput penkistä ilmassa. Välillä matka tuntui tuskien taipaleelta ja välillä naurettiin mahat kippurassa niin, että kanssamatkustajat katsoivat meitä kuin oltaisiin ihan hulluja. Lopulta päästiin kuitenkin perille ja meitä oli vastassa kaverimme Edwin, joka työskentelee opettajana Kisumussa. Edwin auttoi meitä löytämään hyvän ja edullisen majapaikan, joka sijaitsee aivan lähellä Kisumun keskustaa. Yö Museum view hotellissamme maksaa 4,4€ per henkilö ja aamupala n. 2€.,eli hinta on opiskelijalle juuri sopiva :) Hotelli tuntuu turvalliselta ja täällä on kaikki mitä me tarvitaan: lukko ovessa, sänky, hyttysverkot ja suihku.

Kisumu on ihana kaupunki ja ilma on todella kuuma. Nairobiin verrattuna Kisumu on paljon rauhallisempi, täällä ei ole niin paljon saasteita ja ruuhkaa, täällä on vehreää ja olo on paljon turvallisempi. Kisumu on Kenian suurimman järven, Lake Victorian, rannalla ja on kuuluisa hyvästä ja tuoreesta kalasta sekä kauniista luonnosta. Perjantaiaamuna päätimme lähteä tutkimaan kaupunkia ja otimme hotellin pihasta itsellemme mukavan kyydin keskustaan bodabodilla. Bodaboda on paikallinen "pyörätaksi" eli asiakas istuu pehmustetulle pyörän tarakalle ja pyöräkuski kyyditsee asiakkaan määränpäähän muutamalla sentillä. Bodabodan kyydissä oli mukava mennä pitkin Kisumun katuja auringon paisteessa ja katsella maisemia. Toinen tyypillinen paikallinen "taksi" on tuktuk, jonka kyydissä pääsee muutamalla kymmenellä sentillä ympäri kaupunkia. Aamupäivä meni mukavasti toreja ja pikkukatuja kierrellessä. Torikujilla on myyjiä pilvin pimein ja myytävänä on kaikenlaista aina korvakoruista ja hedelmistä miesten boksereihin asti. Toreilla kierrellessä ympärillä kuuluu usein huutoja "Mzungu!!(valkoihoinen) How are You!!". Meidän ostoskasseihin löysi tiensä monenlaiset ihanat afrikkalaiset kankaat ja korut, joita kotiinviemisiksi on jo kerääntynyt aikamoinen kasa. Iltapäivä vietettiin kauniin Lake Victorian rannalla. Lounaaksi tilasimme kaksi kokonaista kalaa maustekastikkeella höystettynä ugalin kera ja ateria oli herkullinen! Nairobissa ei juurikaan saa kalaa ja olimme onnellisia saadessamme tuoretta kalaa pitkästä aikaa. Iltapäivämme jatkui mukavasti venekyydillä järvellä ja maisemat olivat huikean kauniita. Järvellä veneillessä tuntui hetken kuin olisi ollut kotosuomessa.

Illaksi saimme kutsun Edwinin kotiin, jossa hän asuu kahden serkkunsa kanssa. Toisella serkulla on vaimo ja kolme lasta, joista 3-vuotias Gloria asuu heidän kanssaan. Gloria ihastui meihin silmittömästi ja saimmekin hänestä läheisen ystävän koko illaksi :) Glorian äiti kokkasi meille Edwinin kanssa ihanan kenialaisen illallisen. Pääsimme osallistumaan chapatin tekoon, joka on yksi perusruoista Keniassa. Chapati on vähän niin kuin suomalainen lettu, jota syödään lisukkeena ja sitä kastetaan ruokaan. Chapatin lisäksi tarjolla oli linssimuhennosta ja herkullista salaattia korianterilla maustettuna. Jälkiruokana oli mangoa ja appelsiinia. Edwin ja hänen sukulaisensa ovat ihania ja lämpimiä ihmisiä ja vietimme heidän kanssaan unohtumattoman illan. He saivat olomme tuntumaan tervetulleeksi ja heidän kanssaan on helppo olla ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä.

Lisää tarinoita piakkoin!!



Kangasostoksilla


Edwin ja Gloria




Frida leipomassa chapatia

Tytöt yrittää perässä

Herkulliset ruokalautaset ja kärähtäneet posket

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti